Muutama helteinen päivä vierähti isännällä tuulensuojalevyjen parissa ja yläkerta alkoi jo lähes kaipaamaan valoja. Nyt on pitkän sivun tuulileijonat paikoillaan, mutta eteläpuolen levytys jätettiin myöhäisempään ajankohtaan. Pohjoispuolen levytys oli ajankohtaista tehdä ensin, jotta päästään jossain vaiheessa laittamaan ilmanvaihtokanavistoa paikoilleen. Taas oli pikkumiehen pikkukätösistä yllättävän paljon apua isännälle, kun ruuvit tulivat automaattisesti ruuvarin kärkeen. Kaksi käsiparia on aina yhtä parempi, vaikka ne toiset olisivatkin sangen pienikokoiset. :)
Seuraavat pari päivää menikin teippaillessa höyrynsulkukalvoa välipohjanvasojen kohdalta. Ensin harjoiteltiin ja purettiin, kunnes oivallettiin, miten asiat kannattaa ehkä tehdä. Lopputulos oli kuvan mukainen, josta voi olla melkein ylpeä, eikä mestarillakaan ollut asiasta huomauttamista. Emme luottaneet pelkkiin teippeihin, vaan pystysaumat liimattiin lisäksi Sikaliimalla ja lopuksi liimattiin sekä naulattiin suikaleet Finnfoamia, jotta saadaan myös mekaanista puristusta saumakohtaan. Vaakasaumoihin tuli teipin lisäksi laudanpätkät ruuvattuina alapuoliseen harvalaudoitukseen. Nyt ei pitäisi fuskata näistäkään kohdista, jos teipit vuosikymmenien päästä pettää.
Seuraavaksi saikin ihmetellä kattotuolien kohdalla, toistaiseksi ne on vasta teipattuna, kun on harjoitukset hieman kesken, isännän siirryttyä lämpiminä päivinä alakertaan puuhastelemaan. On muuten sen verran työlästä hommaa tuo teippailu ja varmistelu, että nyt suunnittelisin toisin, jos olisin tiennyt millainen urakka tuo tiiviin höyrynsulun tekeminen on. Tiedoksi siis tuleville rakentajille, että tehkää yläkerran seinät ulkoseiniin asti, niin säästytte edes osittain tältä järjettömältä teippailulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti