"Kaivurin" vierailu

Tiistai aamuna kello 9.30 päristeli tontillemme Via Gardenin "kaivuri", joka osottautui monitoimiseksi isoksi Bobcatiksi. Apumiehet toimittivat peräkärryllä lisää Bobcatin työvälineitä, joten tämä monitoimikone pystyi sittenkin suoriutumaan sille kaavailluista töistä.

Ensimmäisenä "kaivurille" laitettiin trukkipiikit ja siten pääsimme siirtämään kipsilevypinon sille paremmin soveltuvaan paikkaan tontin rajalle tulevan autokatoksen liepeille. Samalla ilmeni, että puolet tuosta pinosta on kaatopaikkakamaa, sillä pienimuotoinen vesivahinko on päässyt pilaamaan osan levyistä. No onneksi meillä ei ole montaa vastaavaa takaiskua sattunutkaan. Suurempi harmi noistakin aiheutuu kaatopaikkamaksun muodossa, kunhan ne saadaan ensin hieman kesän aikana kuivateltua, ettei tarvitse sadevedestäkin maksaa sekajätehintaa. Seuraavaksi siirsimme puolikkaan sementtisäkin, jonka jälkeen trukin piikit vaihtuivat kauhaan ja alkoi varsinainen maansiirtourakka.

Kauhan kanssa ensimmäinen urakka oli tasoittaa pääkulkuväylä talolle tulevaa kiveystä varten. Siinä samalla saatiin kaivatettua tulevan kiveyksen oikealle reunalle tulevaa istutusallasta, johon tulee 3 pilarikatajaa sekä x määrä jaloangervoja noiden pylväsmäisten puiden kaveriksi. Pilarikatajathan saattavat kasvaa jopa 7 metriä korkeiksi, joten 10 vuoden kuluttua tämäkin näkymä on sangen erilainen. Nuo pilarit olivat osittain oma toiveemme, sillä halusimme hieman "pikkukartanomaisen" sisäänkäynnin talollemme. Samalla ne antavat myös näkö ja tuulisuojaa pihalle vuosien päästä. Muutoinkin istutettaviksi kasveiksi on valikoitunut melkoisen paljon havukasveja, joita asuinympäristössämme kasvaa jo luonnostaankin. Siitä samasta syystä tähän valikoitui kataja tuijien tms. sijaan.

Tuon pääväylän jälkeen Bobcatti siirtyi maansiirtotöihin talon itäpuolelle, josta myös vain tasattiin alustaa tulevaa multakuormaa varten, joka on muuten tilattu tämän viikon perjantaille. Nämä ns. jätemaat saatiin puolestaan hyötykäyttöön maakellarin kuopan täytössä, joten toistaiseksi pihasuunnittelussa jo alusta asti huomioitujen maamassojen siirto on ollut onnistunutta, eli mitään maamassoja ei ole tontiltamme vielä pois ajettu, ainoastaan uuttaa massaa on tuotu lisäksi. Kaivuri Jussin möyriessä Bobcatillaan, isäntä levitteli maakellarin päälle 50mm styroksikerroksen emännän toimiessa lapion varressa maan tasoittajana. Styroksit pilkottiin pitkiin suikaleisiin, jotta ne saatiin mahdollisimman hyvin aseteltua katon kaarevien muotojen mukaan. Tämän styroksikerroksen päälle lapioitiin noin 10 sentin hiekkakerros, jonka jälkeen tulee vielä toinen styroksikerros ennen lopullista multa tms. maakerrosta.

Puupinon ja terassin välissä ollut iso maakasa tasoitettiin lopuksi siten, että maakellarille kuskattiin suurin osa maasta ja lopuilla maisemoitiin maakellarin sisäänkäynnin ympäristöä. Tämän jälkeen oli kaivurikuskillakin lounastauon paikka ja isäntä lähti omaan leipätyöhönsä emännän otettua ohjakset käsiinsä.

Lounastauon jälkeen oli kuulemma Bobcattiin vaihdettu kuokka kauhan tilalle ja Jussi oli kaivanut meille rajaistutusta varten 50 cm leveän ja 50 cm syvän lähes 10 metrin mittaisen istutusaltaan sekä pari pienempää kuoppaa tontin nurkan läheisyyteen. Tänne on tarkoitus laittaa mahdollisesti marja-aroniaa raja-aidaksi. Omasta lapsuudestamme on sen verran muistikuvia, että kyseisen marja-aronia aidan pitäisi hyvin kestää poikien pelailua, olla muutaman vuoden päästä hyvin satoisa marjoineen sekä antaa näkö- ja tuulisuojaa tontillemme.

Raja-aita kaivannon jälkeen oli kuulemma Bobcatin kuokka taas vaihtunut kauhaan ja maamassat olivat jälleen saaneet kyytiä. Raja-aitakaivannosta tulleet maamassat kiikutettiin maakellarin luokse ja maakellarin luona ollut sepelikasa puolestaan emännän tasaaman ja levittämän maanrakennuskankaan päälle pääkulkuväylän luokse. Samalla oli nykyisen parkkialueen 0-32 mm mursketta siirretty muutama kauhallinen tuon samaisen kankaan päälle isännän lapiota odottamaan, sillä...

...aivan kaikki ei mennyt ihan nappiin, vaikka melkein vahingoilta vältyttiinkin. Isäntä oli unohtanut ilmoittaa sadevesikaivon ylijuoksuputken sijainnin Jussille, joten pääkulkuväylään kaivaessa tuli rikotuksi osa tätä sadevesiputkea. No hätä saa ihmisistä yllättäviä piirteitä esille ja niinpä tämän talon emäntäkin oli rohkaistunut ajamaan peräkärryn kanssa muutaman kilometrin matkan hakiessaan uutta putkea tilalle. Kaikki oli kuulemma mennyt loistavasti, mutta ei kuulemma karavaanaria hänestä tullut vielä tämän kokemuksen perusteella :)

 Loppu hyvin, kaikki hyvin, eli lähes 6 tunnin Bobcat mylläyksen tuloksena pihamaamme muuttui melkoisesti ja nyt on korot ja kaadot sillä mallilla, että meidän on helppo jatkaa tästä eteenpäin. Lisää aiheesta lähiaikoina, kun nyt on taas lähdettävä lapiohommiin, että ehdimme tasaamaan ja merkkaamaan tarvittavat alueet huomista Kekkilän 30tn multakuormaa varten.