Ennen kahvitaukoa asentajat hakivat kompuran ja aloittivat lämmönsiirrin elementin koeponnistuksen ilmalla. Me innoissamme ilmoitimme asiasta jo takkamestarille, joka lupasi tulla samana iltana laittamaan viimeisen varvin ja kansilevyn paikoilleen. Mutta tähän loppuivatkin hyvät uutiset. Eli paine ei pysynytkään lämmönsiirrinelementin putkituksessa. Sen jälkeen alkoikin puhelimet soida yhteen jos toiseenkin suuntaan.
Nykyisellään tilanne on sitten muuttunut valoisammaksi, kun tämän viikon keskiviikkona tuli uusilla ohjeilla varustetut uudet kaverit tekemään koeponnistuksen ja tällä kertaa vedellä. Ja kas kummaa, vesipaine pysyy, mutta ilmanpaine ei. Nyt jos joku viisas osaa vielä perustella, että miksi näin tapahtuu, niin olisimme sangen iloisia. Tätä kirjoittaessani siellä on ko. lämmönsiirrinelementti ollut 7,5-8 barin paineistuksessa jo puolitoista vuorokautta ilman ongelmia ja takkamestarillekin on saatu asiasta tieto, joten ensi viikolla mahdollisesti sittenkin saadaan takkaan loput palikat ja luukut paikoilleen. Sitten saadaan pikkuhiljaa mökkiin luonnollista lämpöä puulla tuotettuna, samalla alkaa raksa siistiytyä pikkupalikoista, jotka jo odottelevatkin loppusijoituspaikkaansa, eli takan pesää. Tämä episodi on ollut oikeastaan tähän mennessä meidän raksaprojektimme ainoa murheenkryyni, joka on saanut hieman kiukun nousemaan pintaan, toivottavasti näitä ei tule lisää, niin menee hommat taas mallikkaasti Strömsön tapaan eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti