Takkaepisodissa onnellisia käänteitä

Kuten jo aiemmin tuli todettua, niin takan lämmönsiirtoelementeissähän vesipaine pysyi ja asiat etenevät sikäli suotuisten tähtien alla. No maanantaina tuli iloinen yllätys, kun olimme taas raksaamassa. Pihaan kurvasi takkamuurari, joka oli käynyt pikkukeikalla meidän kylällä ja hänellä oli loppupäivä aikaa puuhata meidän takkamme kimpussa. Viimeinen varvi paikoilleen ja sen jälkeen loput eristeet sekä kansilevyt päälle. Lopuksi hän vielä laittoi luukut paikoilleen ja rappasi pinnan tasaiseksi.

Tämän jälkeen saatiin lupa aloitella seuraavana päivänä pienellä lämmittelyllä, sillä meidän takkahan oli saanut kuivua jo lähes kuukauden päivät tätä viimeistelyä lukuunottamatta.

Tässä siis pienet maistiaiset tiistai aamulta, jolloin ensimmäiset pienet kapulat saatiin laittaa palamaan. Savua tuli tupaan melkoisesti, mutta se oli ennalta tiedossa, kun meitä oli aiheesta varoiteltu. Kolmantena päivänä otettiin käyttöön kikka kolmonen, eli viisi minuuttia rakennuspuhallin pöhisemässä nokiluukusta piippuun lämmintä ilmaa ja vasta sen jälkeen tulet takkaan, niin johan lähtee ykkösellä tulet palamaan ja ilman savuamisongelmia. Nyt saadaan lisätä puolisen kiloa joka päivä lisää poltettavaan määrään puita, eli muutama viikko menee, ennekuin saadaan täysiä määriä puuta polttaa.

No nyt alkaa olla siis siinä mallissa tämä projekti, että ensi viikon villoituksen jälkeen ollaan valmiita aloittamaan se paneelisavotta, sillä torstainana saatiin viimeiset höyrynsulkumuovit paikoilleen. Enää täytyy isännän kiivetä muovien päälle teippaamaan sisäsaumat ja laittaa pari harvalautaa, niin sitten on kaikki valmista puhallusvillaa varten.

Taidetaan sittenkin kokeilla viikonloppuna asentaa jo toiseen poikien huoneeseen ne lattialämpökaapelit, kun se saattaisi olla hyvää puuhaa koko perheen suoritettavaksi.