Minilomalla Turussa ja laivalla

 Kuten jo viimeksi mainitsimme, niin kuluneen viikon rakentelut jäivät vähäiselle, kun koko perhe suuntasi kohti suomen Turkua. Tämä kulttuuripainotteinen matka oli suunniteltu lasten ehdoilla, vaikka aikuisetkin pääsivät nauttimaan kokemuksista. Kävimme katsastamassa Turun kulttuuripääkaupunki tarjontaa ja olimme sangen tyytyväisiä kokemaamme.

Ihan ensimmäiseksi menimme Raision Ikeaan, josta taitaa löytyä meille sopivat kalusteet kodinhoitohuoneeseen, tuulikaappiin sekä makuuhuoneisiin. Ikean jälkeen vierailimme Logomossa "Tuli on irti!"-näyttelyssä, josta lapset taisivat saada meitä aikuisia enemmän irti. Samaisessa paikassa oli myös "Only a game" -futisaiheinen näyttely, jossa vierähti oma aikansa lähinnä pikkupoikien pelaillessa futispelejä.

Illalla lähdettiin kunnon V.I.P -risteilylle Viking Isabellalle; vai miltä kuulostaa iltapala messissä henkilökunnan seurassa, maisemien katselu henkilökunnan kannella, tähystely ja laivan "ohjaaminen" komentosillalla ja muutoinkin laivan henkilökunnan tiloihin tutustuminen. Luonnollisesti pysyimme ruokailuissakin VIP-teemassa syöden pelkästään A´la Carten puolella mm. kapteenin aamiaista kuohareineen ja myöhemmin iltapäivällä herkullista alkuruoka- ja jälkiruokapöytää samaisessa paikassa. Kiitokset ystävällemme tämän loisteliaan risteilyn ohjelmasta, joka oli etenkin perheen miesväen mieleen ikään katsomatta.

Turussa kävimme vielä hotelliyön jälkeen katsastamassa tietysti Turun linnan ennen vierailuamme Pukkilan tehtaanmyymälään, joka ei tosin ollut lasten mieleen :). Pukkilalta taisi löytyä meille kylpyhuoneen seinälaatat, sekä kodinhoitohuoneen välitilalaatat. Lopuksi lohdutimme lapsia seikkailupuistolla ja reissun kruunasi koko perheen seikkailu Colourspacessa, joka on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen tutustuminen värien maailmaan. Perheen yhteisellä päätöksellä todettiin, ettei meille tule olohuoneeseen punaista tehosteseinää. Sen verran vaikuttava kokemus tuo värimaailma oli. Nyt on kroppa ja mieli levännyt, jotta lapset jaksavat aloittaa oman syksyisen koulu- ja eskaritaipaleensa ja me aikuiset jaksamme jatkaa tätä talon rakentamista ja siitä kirjoittamista.

Alakerran ilmanvaihto ja hanakulmarasiat valmiina

Tässä se nyt on valmiina, eli alakerran kodinhoitohuoneen ilmanvaihtoputkisto. Eihän tuo kummoiselta näytä, mutta on siinä isännällä vain aikaa vierähtänyt muutamia tunteja. Seuraavaksi olisi edessä yläkerran kanavisto, mutta sitä ennen pitäisi saada se katto puoleen väliin asti muovitettua ja harvalaudotettua.

Maanantaina muuten tuli ne Aurathermin asentajat raksalla ja saimme alakertaan kaikki hanakulmarasiat, eli nyt päästään levyttämään seiniä lisää. Täytyy varmaan ensin levyttää nuo kosteat tilat, kun laatoittajakaveri on tulossa syyskuussa  tekemään vesieristykset ja laatoitukset niiden tilojen osalta. Kyselimme putkifirman pojilta raksa-aikaisesta wc-istuimesta ja näyttää siltä, että lähiaikoina sellainen olisi tulossa. Helpottaisi kummasti elämää, kun saisi toimivan vessan tuonne raksatyömaalle. :)

Talopakettiimme kuului kivivillaeristeet myös saunaan ja kosteisiin tiloihin, mutta isäntä halusi tehdä köyhän miehen Saunasatuviritykset, eli Finnfoamia seiniin ja alumiinipaperia päälle. Tuossa kuvassa näkyy, kuinka tuota saunaprojektia on jo aloitettu.

Keittiöön asennettiin heti hanakulmarasioiden jälkeen tuet tuleville kaapistoille ja nyt vain odotellaan, että saadaan keittiösuunnittelijalta lopulliset mittakuvat sähkömiestä verten, niin tulee rasiat oikeisiin paikkoihin ja päästään levyttämään nuo puuttuvat palaset keittiön seinään. Tässäpä taisikin melkein olla tämän viikon raksatyöt, sillä tiistaina starttaamme kohti Turkua pienelle raksalomalle ennen koulujen alkua ja viikonloppuna olisi taas muita töitä tehtävänä. Lomaohjelmassa olisi kulttuuria ja merellisiä maisemia Viking Linen Isabellalla. Katsotaan, mitä kesän ainoasta koko perheen minilomasta saadaan irti.

Pakkelointia ja maalausta pikkumiesten voimin

Sunnuntaina pikkupojat aloittelivat kodinoitohuoneen teknisen nurkkauksen pakkelointia isännän saatua levyt paikoilleen. Tämä tila tulee jäämään laitteiden taakse piiloon, joten se on juuri sopivaa aluetta opettelua varten. Meillä on niin innokkaat pikkuraksaajat, että välillä meinaa olla vaikeuksia keksiä heille sopivia töitä. No onneksi sentään leikitkin välillä maistuvat, ettei ihan pelkäksi rakentamiseksi mene heidän raksalla olonsa.

Sunnuntaina saatiin tuon teknisen nurkkauksen pakkelointi siihen malliin, että päästiin illalla vielä maalaamaan pohjamaalit seinään. Maanantaina isäntä soitteli vesilaitokselle ja täytyy oikein kehua ripeää palvelua, sillä vartti puhelun jälkeen pihalle kaarsi kunnan pakettiauto kyydissään kolme vesilaitoksen asentajaa. Hetken he siinä tuumailivat ja lähtivät hakemaan varastoltaan tavaraa. Toisen vartin jälkeen he kaarsivat taas pihaan ja hoitivat hommansa. Eli nyt meillä on vesimittari omalla paikallaan odottamassa Aurathermin asentajia hommiin.

Putkimiesten hoitaessa hommaansa emäntä alkoi maalailla alakerrassa piippua jäljelle jääneellä Tunto maalilla. Ja täytyy todeta, että hienon näköinen siitä tuli. Nyt piippu sulautuu hyvin takana olevaan seinään ja toivotaan, että tämä värisävy sitten korostaa sitä kaakeliuunia, eikä varasta siltä liikaa huomiota. Vielä ei ole kuulunut mitään siitä, milloin takkamestari tulee muurauskeikalle, mutta onneksi vielä on kesää jäljellä, eikä tuolla takalla mikään kiire siinä mielessä ole. Olisihan se kuitenkin hyvä saada kasaan, niin saataisiin se takkapalojen viemä lattiatila muuhun käyttöön. Kohta kun alkaa se melkoinen paneelishow. No onhan siihen vielä muutama viikko, mutta tuo aika kun tuntuu menevän välillä varsinaista pikavauhtia.

Viimeisenä kuvana tähän postaukseen pääsi anopin ja emännän yhdessä väsäämä riippumatto. Siinä pääsi vanha matto hyvään ja mieluisaan uusiokäyttöön. Tuossa kelpaa köllötellä ja keräillä voimia pitkän raksapäivän aikana, kunhan vain ei vedä perheen pääraksaajaa liikaa puoleensa, että päästään jouluksi siihen kinkun paistoon.

Maakellarityöt jatkuu

Viime viikon torstaina puuhattiin pihan siistimisen parissa ja perjantaina koitti vihdoin ja viimein emännän vanhemmillekin mieluinen työpäivä, kun päästiin tosissaan vauhtiin. Heti aamusta saimme kaverilta peräkärryn lainaan ja lähdimme noutamaan eräältä purkutyömaalta luvan kanssa purkutiiliä, joita saimme roudattua raksallemme kaikkiaan reilut kaksisataa kappaletta. Siinä oli taas pikkumiehistä iso apu, kun isäntä ja hänen appiukkonsa valikoivat parhaita tiiliä romukasasta ja pikkusankarit kiikuttivat ne ripeästi kärryn kyytiin. Sen verran iso satsi tuli tiiliä haalittua, että pari kierrosta jouduttiin heittämään, jotta kaikki tiilet saatiin tontilemme.

Torstaina olimme jo hiukan kaivaneet maakellarilla lapiopelillä, laittaessamme salaojaputkia ja viemäriputkia ilmastointia varten. Taitaa lopullinen täyttö jäädä kaivurin työksi, kun on sen verran iso kasa maamassoja siirrettävänä ja salaojakaivon kohdalta löytyi puoli tusinaa sen kokoisia kiviä, ettei niitä lähdetty mies-/naisvoimin minnekään siirtelemään.

Perjantaina ukki aloitteli tiilien putsaamista,  urakkaa, jota hän sai viimeistellä vielä sunnuntainakin. Pikkupojat kävivät välillä auttamassa ukkia tiiliurakassa ja välillä he rapsuttelivat rappaustoiskeita sokkelista sekä auttoivat maakellarin lattian täyttötöissä ukkia. Isäntä pääsi keskittymään ilmanvaihtokanavistoon rauhassa, kun kaikille vierastyöläisille löytyi sopivaa puuhaa, sillä mummokin osallistui puuhiin putsaamalla pihamaata sekä omalta tontilta että kaupungin mailta, jonne oli myös hieman roskia eksynyt. Lauantaina kävimmekin viemässä pari täyttä peräkärry kuormaa kaatopaikalle, joten pihapiirimme siistiytyi huomattavasti.

Sunnuntaina ukki levitteli nuorimmaisen kanssa bitumiliuosta maakellarin katolle ja seinien yläosiin. Isäntä kävi latomassa maakellariin puhdistetut tiilet ja ukki antoi rälläkän laulaa ja sovitteli viimeiset tiilenpalaset kellariin isännän siirtyessä taas siisteihin sisätöihin ilmanvaihtoputkiston pariin. Naisväki sai tehdä sitä tämän raksan toistaiseksi ikävintä askartelua eli yläkerran muovien kanssa painimista. Nyt on saatu pitkä sivu siihen malliin, että päästään levittämään isoja muovisuikaleita harvalautojen kera, joten alkaa sekin urakka vihdoin ja viimein mennä eteenpäin.

Tuo muovitus on jäänyt kesken tämän helteisen kesän vuoksi, sillä yläkerrassa on ollut sen verran lämmintä, ettei siellä ole tullut työnteosta oikein mitään. No alakerta on onneksi edennyt ihan mukavaa vauhtia ja vielä ollaan aikataulussa, eli joulukinkku pitäisi päästä paistamaan omassa uunissa ja joulusaunakin olisi kiva saunoa omassa saunassa.

Vielä pitäisi maakellarille laittaa ovet ja lukot paikoilleen, niin päästään tulevan syksyn satoa sinne säilömään. Muutoin tämä projekti saakin jäädä toistaiseksi odottelemaan joutilaampia päiviä ja palataan taas varsinaiseen talon rakennukseen täysin voimin.

Eikös tullut kivan näköinen lattia meidän hobitinkoloomme :)

Piippu on nyt muurattu

Tällaiselta maakellari näytti, kun bileillan jälkeen pääsimme raksalle. Tämän jälkeen annoimme maakellarin muurausten kuivua viikonpäivät, ennenkuin poistimme tuet sisältä ja jatkoimme puuhastelua. Sunnuntaina oli sen verran vetämätön olo, että tyydyimme kahvittelemaan terassilla kavereidemme kanssa ja suunnittelemaan seuraavan viikon raksatöitä. Enää pari yötä ja koko perhe olisi taas kasassa.

Maanantaina pääsimme taas vauhtiin ja saimme paljon aikaiseksi alakerran väliseinien ja ilmanvaihtokanaviston kanssa. Sauna ja pesuhuone saivat ilmanvaihtokanavansa ja enää olisi jäljellä se sokkeloisin, eli kodinhoitohuoneen putkisto, jossa kaikki alakerran kanavat liittyvät tulevaisuudessa varsinaiseen ilmanvaihtokojeeseen. Näistä lisää, kunhan tuo kodinhoitohuone saadaan valmiimmaksi.

Tiistaina alkoikin isännälläkin työt ja omat puuhat raksalla hieman hidastuivat. No onneksi oltiin siirrytty elokuun puolelle, joten aamulla oli ilmestynyt kuulemma tuttu Lerocomin pakettiauto pihamaalle ja piippumme oli alkanut kohota vauhdilla kohti korkeuksia. Iltapäivällä oli piipun muurarit saaneet piipun harjakorkeuteen ja tässä pieni kuva muuratusta ja rapatusta piipusta. Iltapäivällä isäntä alkoi kantamaan piipun palasten vapauttamaan tilaan takan elementtejä. Puolet takasta siirtyi sisätiloihin, toisen puolen jäädessä odottelemaan toista kantajaa kaveriksi. No keskiviikkona isännän puuhaillessa maakellarin luona omiaan, hoitivat emäntä ja anoppi yhdessä loput takan palaset sisätiloihin. Ja sen jälkeen ilmoittelimmekin takkamyyjälle, että meidän puolesta takkamestari saa tulla muuraamaan takan. Katsotaan, missä vaiheessa tämä mielenkiintoinen vaihe tulee tapahtumaan.

Maakellarin muurausta osa 3

Kolmantena päivänä oven skrapaaminen oli edennyt jo näin pitkälle, että sitä päästiin hiomaan BlacknDekkerin mousella jo toiselta puolelta. Kiitokset äidille/anopille tästä uurastuksesta.

Isäntä sahaili kellarin viileydessä hieman lisätukia valumuotteja varten, kun ei muuraukset menneet ihan millilleen kohdilleen.

Yllättävän iso siitä itse kellariosasta lopulta tulee ja kuten kuvastakin ilmenee, niin seisomakorkeutta on ihan riittävästi. Pitäisi hillopurkkien ja mehujen mahtua hyvin joskus valmistuville hyllyille. Valitettavasti tänä syksynä ei isäntä paljon ehdi sienten perässä juoksennella, mutta toivotaan, että mummo hoitaa ystävällisesti marjastusurakan.

Talon väen lähtiessä juhlistamaan erään ystävän merkkipäivää hyvään seuraan isännän isä/appi viimeisteli muurauksia ennenkuin jatkoivat omaa lomamatkaansa rannikkoa pitkin kohti pohjanmaata. Vielä kerran suurkiitokset isosta avusta maakellarin ja tuon vanhan oven projekteissa. Seuraavaksi odotellaan omia poikia parin kuukauden kesälomalta kotimaisemiin ja samalla saadaan emännän vanhemmat kaveriksi puuhailemaan pihamaalle ja maakellarin kimppuun muutamaksi päiväksi. Toivottavasti säät ovat suosiolliset, kun  tarkoitus on jatkaa ulkona puuhastelua, nyt kun työt hiukan sotkevat tätä rakennusprojektia. Hiukan on erikoiset nämä meidän taloprojektin aikataulutukset, kun sisällä ollaan vielä täysin vaiheessa ja ulkona jo puuhastellaan pihamaata samaan aikaan täyttä vauhtia, mutta kaikella on tarkoituksensa, kuten blogia seuraavat tulevat huomaamaan.

Saapas nähdä miten käy piipun suhteen, pitäisi tulevalla viikolla tapahtua senkin tiimoilla edistystä.

Pahoittelemme blogipäivitysten olevan viikon verran jäljessä, mutta kulunut viikko on ollut sangen kiireinen. Parin seuraavan päivän aikana toivottavasti ehdimme hieman kuroa blogipäivitysten suhteen aikataulua kiinni, sillä kamerasta kyllä tuoreita kuvia löytyy, kunhan se saadaan raksalta tänne koneen ääreen :)

Maakellarin muurausta osa 2

Torstaina jatkettiin siitä mihin oli keskiviikkoiltana jääty. Lisäksi raksalle tuotiin kevättalvella roskalavalta pelastettu vanha ovi, josta isännän äiti pääsee rapsuttelemaan maaleja pois. Tätä ovea käytetään myöhemmin joko koristeena tai pöydän kansilevynä. Ovessa oli kaikenkaikkiaan viisi kerrosta erivärisiä maaleja vuosien varrelta, mutta useiden tuntien skrapaamisen ja hiomisen tuloksena sieltä alkoi paljastua aitoa puupintaa. Kunhan se puupinta saadaan esille ja kokonaan hiottua, niin on aika päättää millaisen pintakäsittelyn tämä kaunis ovivanhus saa itselleen.

Maakellarilla puolestaan muurattiin viimeiset suorat osuudet ja niin vain kahdeksan kerroksen jälkeen oli saatu seinät maanpinnan tasalle, kuten kuvasta näkyy. Kunhan maakellarimme on joskus lopullisessa valmiusasteessa, niin se nousee ainoastaan reilun metrin maanpinnan tasosta.

Suorien seinien jälkeen muurattiin ensimmäinen väliseinä, jolloin alkkoi paljastua pieniä muurausvirheitä, jotka tulisivat aiheuttamaan lisätyötä. Seinät kapenivat reilut 10 milliä, joka oli jo sen verran suuri muutos, että ovien karmit jouduttiin muuraamaan rakenteen sisään. No tämän kellarin ovia ei sitten viedä karmineen ihan helpolla. Väliseinän jälkeen aloimme nostelemaan ensimmäisiä kaariharkoja katolle, kunhan emäntä oli ne ensin siirtänyt rakentajille valmiiksi. Siinä paljastui jälleen kerran tämä raksaamisen ihanuus, kun noin 1600kg kaariharkkoja siirtyi 30 metriä länteenpäin.

Katto saatiin väliseinälle asti ladottua samaan aikaan alapuolisia tukirakenteita rakennellessa. Väliseinän kohdalla huomattiin toinen työtä hidastava virhe, eli väliseinä tuli hieman väärään kohtaan, eikä se enää sopinutkaan kattokaarien jakoon sopivaksi. Eli seuraavana päivänä olisi edessä valumuotin tekoa. No onneksi näillä rakentajilla ei mene sormi suuhun pienten vastoinkäymisten kanssa. Seuraavalla kerralla tiedetään vaan olla vielä tarkempia heti anturan teosta lähtien. Lopulta ilta taas hämärtyi sen verran, että työt piti jälleen keskeyttää.

Säiden puolesta tämä maakellariprojekti eteni täydellisesti, sillä päivisin paistoi aurinko ja iltaisin alkoi vesisade, joka kasteli muuraukset sopivasti. Ja samanlaisella kaavalla meni kaikki neljä päivää.