Kotiteatteriprojektissa tapahtunutta

 Edellisessä kotiteatteria koskevassa päivityksessä olimme jo saumailleet lattiakipsilevyjen saumat ja seuraavaksi isäntä laittoi akryylimassaa kaikkien läpivientien kohtaan sekä massasi samalla aineella seinän ja lattian välisen sauman. Seuraavaksi pursotettiin vielä katon rajaan katon ja seinän välisen sauman raot umpeen uretaanivaahdolla. Näiden operaatioiden jälkeen pääsimme sitten lattian kanssa seuraavaan vaiheeseen, kun sopivasti oli saatu Parocin erikoisvilla toimituskin perille. Omat viivytyksensä projekteihin teki taas kausiflunssa, joka oli levinnyt jo sähkäriimmekin. No onneksi näillä töillä ei ole enää niin kovaa kiirettä ja aikataulukin on sangen väljäksi ja joustavaksi laadittu, joten stressiä ei ole enää tarvinnut ottaa viikon parin viivästyksistä, toisin kuin hektisen kesän ja syksyn aikana.

Tuossapa on sitten uteliaille tiedoksi lattian äänieristyksessä käytetty tuote, eli Parocin askeläänieriste SSB 2tj. Kyseessä on ympäripontattu 1200*1800 kokoinen kova kivivillalevy, joka muuten painaa ihan mukavasti ja on muutenkin sen kokoinen, että käsittely yksin on sangen mielenkiintoista. No onneksi on tullut noiden kipsilevyjen kanssa painittua, niin eihän tämä lopulta mitään ongelmia aiheuttanut, ainoastaan yläkertaan roudaaminen aiheutti hieman hikeä otsalle ja pientä paikkailun tarvetta portaikon seinälle. Työstäminen on sitten ihan helppoa, kun kyseessä on kova kivivilla, eli puukolla vaan halutun kokoiset palat pois. Asennuksessa käytimme kulkualustoina lattia-Wilhelmilevyjä, jotta kivivilla säilyisi mahdollisimman pienillä painumilla. Mitoitus huoneellamme oli lähes täydellinen tämänkokoisille levyille, sillä hukkamateriaalia ei tullut juuri lainkaan. Koska kyseessä on 30mm paksu levy, niin leikkasimme siitä 50mm leveän suikaleen seinän vierustalle, jolla saatiin aikaiseksi lattian ja seinän saumaan katkaisu sekä itse askeläänieristeelle, että sen päälle tulevalle 22mm paksulle lattia-Wilhelmille ja näin olimme saaneet helposti rakennettua kelluvan lattiarakenteen. Askeläänieristeen saumojen liitoskohdat teippasimme vielä varmuuden vuoksi ilmastointiteipillä rakentamisenaikaisen liikkumisen minimoimiseksi.

Seuraavana työvaiheena oli lattialastulevyn asentaminen, joka puolestaan ladottiin ristiin askeläänieristeen kanssa. Lattialastulevyinä meillä oli Lattia-Wilhelmin 600*2400 kokoisia levyjä. Niiden saumat liimattiin ja päältäpäin jälleen kerran taas teipattiin.

Seuraavana olikin vuorossa taas se rakentamisen ei niin ihana työvaihe, eli tavaroiden roudaaminen. Nyt kun työtilaa on rajoitetusti, niin tälle laminaattia vaille olevalle lattialle kasattiin vierashuoneen lattiakipsilevyt ja loput yläkerrassa olevat puutavarat, jonka jälkeen saatiin taas tilaa toisaalle, että päästään levyttämään lisää seiniä. Seuraavaksi tässä huoneessa tehdään tuplaseinien seinärungot, jonka jälkeen sähkäri pääsee vetämään loput piuhat yläkertaan. Tätä työtä on pikkuisen aloiteltu, mutta siitä lisää, kunhan edistystä tapahtuu hieman enemm

Kevätlomat on nyt lomailtu

Pääsiäinen kolkuttaa kohta oven takana ja kevät tekee tuloaan. Meidän kotona, niinkuin nykyisin on tapana sanoa, alkavat rakentamisen hiljaiset viikot olla takanapäin. Talvi-/kevätlomat on lomailtu ja rakentajien rakennusvuosipäivää juhlittiin todella jylhissä maisemissa, Itävallassa. Vuosi sitten maaliskuussa tuli rakennuslupamme lainvoimaiseksi ja tontilla työt aloitettiin puiden raivauksella. Noin 9 kuukautta myöhemmin saimme luvan muuttaa alakertaan asumaan. Tällä hetkellä on tavoitteena saada yläkerta valmiiksi juhannukseen mennessä. Sikäli hyvällä mallilla aikataulun suhteen olemme, että poikien huoneethan ovat valmiina ja viimeisiä sähköistyksiä tehdään kotiteatterihuoneeseen tällä ja ensi viikolla, minkä jälkeen pääsemme levyttämään umpeen viimeisetkin seinät yläkerrassa. Pääsiäiseksi on pojille ja emännälle luvassa taas lomailua savolaisissa maisemissa, isännän jäädessä kotimieheksi. Tuolloin toivottavasti rakentamisrintamalla päästään taas paljon eteenpäin, kun ei muu perhe ja harrastukset ole rakentajan työrauhaa häiritsemässä.

Nyt on taas paremmin aikaa päivitellä blogia, joten kotiteatterihuoneen rakennuskuvia laitellaan lähipäivinä, kunhan saadaan kuvat kaivettua koneen syövereistä esille. Hyvää kevään jatkoa blogimme seyraajille, joita tuntuu yhä riittävän, vaikka tässä päivitysten rintamalla onkin vietetty pientä hiljaiseloa.

8.3.2011 kaadettiin puita tontilla

Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuussa päästiin nauttimaan sekä paukku pakkasista että kauniista alkukevään leudoista aurinkoisista poutapäivistä, joten sähkömittarikin on välillä pyörinyt tiuhempaan ja välillä rauhallisempaan tyyliin. Saimme onneksi hankittua kosteahkojen mäntyklapien seuraksi kuivempaa koivuklapia pari mottia, joten takan hyötysuhdekin on saatu paremmaksi. Lähes parisataa tuntia on siinä sivussa taas Tulikiven W10 järjestelmä siirtänyt puilla tuotettua lämpöenergiaa lämminvesivaraajan kautta sekä käyttöveteen, että lattialämmitykseen. Tästä huolimatta tammikuun lukemat ylittyivät, vaikka päiviä jaksolla vähemmän olikin karkausvuodesta huolimatta.

Helmikuun kokonaisenergia kulutus oli kokonaisuudessaan 1770 kWh (tammikuu 1604 kWh), josta edullisemman yösähkön osuus oli 616 kWh (tammikuu 533 kWh). Kotitaloussähkön kulutuksessa oli oletettavasti pienoinen kasvu johtuen tuosta kausiflunssasta, joka kävi läpi koko perheen sen pitkän ja kuumeisen kaavan kautta. Silloin oli koko perheellä runsaasti aikaa viettää tv:tä tuijottaen kuumia juomia samalla hörppien, niin ja pyykkikone lauloi laulujaan, kun kuumeiset potilaat hikosivat litrakaupalla noita nesteitä ulos :)

No nyt on onneksi taudit toistaiseksi taltutettu ja ensimmäiset hiihtolomatkin lomailtu. Kauden ja kenties koko vuoden päälomaa odotellaan riemumielin ja siinä odotellessa olisi tarkoitus hieman leffahuoneen lattiaakin laitella, kun kuluneella viikolla pihaan tupsahti kuorma äänieristevilloja ja lattia-Wilhelmi lastulevyjä. Sähkömieskin kävi muuten vähän piuhoja vetämässä yläkertaan, joten nyt on taas isännällä paljon puuhailtavaa yläkerrassa. Hieman on iltaohjelmia sotkenut kuluneella viikolla Kalpan härkäviikko, kun on koko perheen ukkoporukka harrastusten lisäksi 3 iltana tv:n ääressä ollut kannustamassa suosikkijoukkuettaan takaisin voittojen tielle. Hiihtolomalla kävimme muuten katsomassa koko perheen voimin umpisurkeaa peliä Niiralan montussa ja pettymys oli entistä suurempi, kun kauden toinen live ottelu ja koko perheen suurin idoli Sami Kapanen loisti poissaolollaan jälleen kerran :( No silti meillä etäkannattajilla on riittänyt tällä kaudella iloa moneen otteeseen kotisohvalta käsin myös Samin toimesta. Onneksi saimme seurata peliä huippuhyviltä paikoilta, niin kameran linssiin saatiin toistasataa kivaa tilannekuvaa tuosta pelistä, joista tässä yksi maistiainen teille blogimme seuraajille aivan pelin loppuhetkiltä.

Lumileikkejä "pihapiirissä"

 Aivan tonttimme välittömässä läheisyydessä on reilun parin metrin syvyinen laakea kuoppa, jossa on pienen pojan laskemiseen sopivat reunat. Tässä eräänä lumisateen jälkeisenä päivänä 6 vuotias Peetu Piiroinen fanimme laittoi kypäränsä päähän, lumilautakengät jalkaan ja marssi määrätietoisesti lauta kainalossa kohti läheistä kuoppaa :)
Isäntä nappasi kiireellä kameran matkaan ja tässä olisi teille nyt pieni kuvakertomus pienen miehen ensikosketuksesta offpiste lautailuun. Kuten kuvista näkyy, niin tahtoa ja iloa on rutkasti enemmän kuin taitoa tässä vaiheessa. No jokainen offpistehiihtoa kokeillut, tietää, ettei tuollaiseen puuterilumeen kaatuminen nyt niin kamalaa ole (jos ei osu kivi/kallio kohdalle), sillä sen verran harvinaista herkkua se useimmille meistä on. Olkaa hyvä ja nauttikaa lämpöisissä sisätiloissa lapsen riemukasta lumilautailun opettelua :)

Hätäpoistumistie ja seinätikkaat paikoillaan

 Keskiviikkona oli sen verran lauhempi ja pyryttömämpi päivä, että peltiseppämme laittoi miehensä meillekin töihin ja saimme sekä seinätikkaat että hätäpoistumisputket paikoilleen. Totesimme yhteistuumin, että katolle ei kannata näillä keleillä lähteä kattosiltaa asentamaan, vaan tehdään se sitten keväämmällä lumien sulettua. No eihän niitä tarvita ennenkuin nokipojalle ja takkahan on ollut käytössä vasta muutaman kuukauden ajan.

Nyt kun olemme saaneet pari mottia kuivempia koivuklapeja käyttöömme, niin on varmasti piippukin puhdistunut, sillä ainakin takan pesä, luukut ja leivinuuni ovat puhdistuneet täysin siitä noesta, joka aiheutui niillä kosteahkoilla mäntyklapeilla poltettaessa. No onneksi ensi talvelle on sitten käytössä se vinoliiteri, niin päästään silloin kuivien puiden kanssa pelaamaan.

Pikaisesti isäntä kävi testaamassa nuo poistumisputket ja täytyy sen verran todeta, että tuohon keskellä tarvitsemme vielä yhdet tukiraudat, jotta ne eivät notku liiaksi. Joku saattaisi ajatella, ettei näitä toivottavasti koskaan tulla kuitenkaan tarvitsemaan, mutta eiköhän meidän pojat isompana lähde omin luvin kylille juuri tätä kautta :) Tuohon poikien huoneen ikkunoiden väliin tarvitsemme vielä pienen pätkän seinätikkaita, jotta pääsemme tarvittaessa luukusta myös välikatolle ihmettelemään.

Nyt alkaa tuo julkisivu olla siinä vaiheessa, että kevään aikana päästään mylläämään kaivinkoneen kera pihamaata, että saadaan pikkuhiljaa pihapiiriäkin asuttavamman näköiseksi, kun ei enää juurikaan tarvitse nosturien kanssa alueella liikennöidä.

Kotiteatteriprojekti etenee

Viime viikonloppuna lasten sairastaessa kausi-influenssaa oli isännällä vihdoin ja viimein neljä päivää aikaa keskittyä yläkerran rakentamiseen. Suurin viivästyksen aiheuttaja on kuitenkin ollut se seikka, että olemme arponeet tähän asti tuon kotiteatterihuoneen lopullista kokoa. Nyt isäntä teki kaksiosaisen seinärungon, jonka pystyi asentamaan molempiin vaihtoehtoisiin kohtiin. Siinä sitten mallailimme runkoa piirustusten mukaiseen alkuperäiseen paikkaansa ja totesimme, että riittävän iso kuva (n. 90") tilaan saadaan ja katseluetäisyys ko. kuvalle on aika optimaalinen (n. 3,5 metriä). Tiedoksi asiaa pohtiville, niin tuo mitoitus on sitten aina tapauskohtainen, mutta noilla samoilla suhdeluvuilla rakensimme jo edelliseenkin kotiimme oman kotiteatterimme. Kun seinärunko oli löytänyt oikean paikkansa, alkoi toisen puolen levytys, jonka jälkeen nostettiin seinälle malliksi vanerilevy osoittamaan screenin paikkaa. Siinä sitten fiilisteltiin villapaaleilla istuen ja tuijoteltiin pelkkää vanerilevyä :) Taitaa vielä vierähtää muutama tunti, ennenkuin päästään fiilistelemään oikein kuvan kanssa.

Viikonlopun aikana isäntä ehti levyttämään kaikki kotiteatterihuoneen seinät tuplakipsilevyillä sekä saumaamaan lattiakipsilevyjen ja lattian ja seinän väliset saumat. Tämä saumaaminen saattaa joidenkin mielestä olla hätävarjelun liioittelua, mutta tässä kotiteatterifoorumeja ja erilaisten akustiikkatuotteiden valmistajien sivustoja seuranneena on isäntä tullut siihen tulokseen, että, mistä ilma pääsee kulkemaan, niin sieltä menee myös ääni. Täydellistä äänieristystä muista tiloista emme varmastikaan tule saamaan tuon piipun sijainnin vuoksi, mutta tarkoitus onkin minimoida ne äänen vuotokohteet. Ja periaatteena on ollut se että tehdään äänen eristämiseksi, mitä edullisesti on tehtävissä.

Seuraavaksi odotellaan Parocin villalähetystä sekä sähkömiehen kaapelinvetoja, ennenkuin pääsemme itse jatkamaan eteenpäin tämän huoneen osalta. Sähkömiehemme kävi jo pistäytymässä pikaisesti ja tarkensimme hänen kanssaan hieman muutamien olemassa olevien kaapelivetojen paikkaa. Taitaa mennä meidän hiihtolomalle tuo sähkömiehen saapuminen, mutta se ei sikäli haittaa, että tätä kirjoitettaessa myös isäntä on joutunut tuon kausi-influenssan armottomiin käsiin. 

Alakerran WC tiloja viimeistelty

 Tämän postauksen olisi voinut jo laittaa jokin aika sitten, mutta ei vain ole saatu aikaiseksi kirjoitella kuvien kera. Tässä eräänä iltana vessan ovi oli sopivasti raollaan ja tunnelma oli suorastaan kuvauksellinen. Kamera jalustalle ja tässä nyt olisi pari fotoa meidän vessasta. Koska kyseessä on meidän oma kotimme, niin tämän enempää emme kehtaa esitellä näitä tiloja, mutta eiköhän näiden kuvien kera katsojalle välity se oleellisin, eli värimaailma, muotokieli ja ennenkaikkea se tunnelma.

Eli tammikuun puolella isäntä laitteli alakerran vessaan listat, sekä kattolistat, että ovilistat, joten nyt sielläkin on kodikkaampaa. Enää puuttuu kattolamppu, pari liimattavaa listaa tasojen päädyistä sekä jalkalistan koristelista, joka saa odotella siihen saakka, että ehdimme käydä Raaseporin Kaakelissa katsastamassa tarjolla olevia vaihtoehtoja. Puhelinyhteydessä olimme sinne jo joitain viikkoja sitten ja sieltä meille luvattiin, että pari erilaista vaihtoehtoa ainakin olisi tarjolla, katsotaan mitä kivaa sieltä sitten löytyy.

Ihan tyytyväisiä olemme olleet valintaamme yhdistellä suomalaista ja ruostalaista suunnittelun tulosta, eli Orasta, Idoa, Svedbergiä ja Ikeaa. Ja etenkin tuohon malja-altaaseen olemme olleet todella tyytyväisiä, se on juuri sopivan kokoinen ja syvyinen niin kasvojen kuin käsienkin pesuun. Nuo Ikean keittiövalikoiman kaapit olivat myös hyvä veto tähän tilaan sekä hintansa että laatunsa puolesta. Nyt meillä on jo näiden kokemuksien perusteella suunnittelun alla Ikean keittiö plannerilla yläkerran aulan askartelu-/ompelutila. Kaappitilaus lähtee sitten keväämmällä samaiselle massamyyjälle, kunhan saadaan yläkerta rakennettua ensin valmiiksi.